Suurin osa kaikista Self-Hackin läpikäyneistä ovat osallistuneet siihen Oulun yliopistossa. Niina Marostenmäki ja Nina Jackson järjestivät syksyllä 2019 kaikille uusille opiskelijoille suuren Self-Hack-päivän. Sen jälkeen noin 3000 opiskelijaa Oulussa ovat osallistuneet Self-Hackkiin opintojensa alussa ja 100 ovat hankkineet itselleen fasilitaattorikoulutuksen.
Self-Hack päätyi Oulun ylipistoon opetuksen kehityshankkeen sekä onnekkaan sattuman kautta. Nina oli työskennellyt kahdessa opiskelijoiden yrittäjyystaitojen kehittämiseen keskittyvässä hankkeissa (YYTO&YTYÄ). Suomessa vallinnut starup-yrittäjyys-boomi oli noussut kunnolla pinnalle vuoden 2015 SLUSH-konferenssin ja maailmanennätyksiä rikkoneiden suomalaisten peliyritysten siivittämänä. Boomin myötä yliopistomaailmaan oli vahvasti tullut mukaan yrittäjyyden tukeminen, jonka myötä hankkeetkin oli luotu. Sen lisäksi että yrittäjyystaidoilla tuettiin kasvuyritysten luomista, yrittäjyystaidot itsessään tunnistettiin tärkeiksi kansalaistaidoiksi. Yrittäjyystaidot koettiin vastaukseksi neljänteen teolliseen vallankumoukseen, joksi havaittua työelämän murrosta kutsutaan. Murros edellyttää työntekijöitä joustavasti löytämään ja luomaan itselleen työrooleja/identiteettejä perinteisten työkuvien ja uraputkien kadotessa.
Näitä taustoja vasten Oulun yliopistossa oli jo järjestetty yritysneuvontaa ja -kiihdyttämö-ohjelmia. Uusilla opiskelijoilla oli jo yhteinen tapahtuma opintojen alussa, jossa tiedekunnat jakoivat ongelmia opiskelijoiden ratkaistavaksi tiimeissä. Tämän tapahtuman tarkoitus oli herättää opiskelijoita ajattelemaan itsenäisesti sekä luoda ryhmähenkeä opiskelijoiden välille. Future Factory-tapahtuman huomattiin kuitenkin sopivan orientaatioviikon sijaan paremmin myöhempään vaiheeseen opintoja, jolloin opiskelijoiden aiheosaaminen sekä itseluottamus monimutkaisten ongelmien ratkaisuun on jo pidemmälle kehittynyt. Yrityspalvelut taas kohdistuivat vain pieneen osaan yrittäjyysidentiteettiin kasvaneista opiskelijoista. Kattavasta yrityskoulutuksesta ei voitu puhua. Ongelmana oli saada opiskelijoiden yrittäjyyspolun varsinaiseen alkupäähän toimintaa, joka aktivoi opiskelijoita miettimään omia opintoja ja uraansa itsenäisesti sekä harjoittelemaan näin yrittäjyystaitojen perusteita.
Vuonna 2019 kasvatustieteistä maisteriksi vastavalmistunut Niina työllistyi YYTO-hankkeeseen ja huomasi Oulu Entrepreneurship Societyn yhdessä Creativity Squadsin järjestämän Self-Hack viikonlopputapahtuman. Hän osallistui tapahtumaan, koska koki sen olevan mukaan ottamalleen ystävällensä hyödyllinen. Niina kuitenkin innostui tapahtumasta enemmän itse, koska näki sen koskettavan monia ongelmia joihin hänen opiskelukaverinsa törmäsivät. Kasvatustieteiden koulutus ei taannut varmoja työpaikkoja ja opiskelijoista oli ahdistavaa ajatella valmistumista, koska he eivät tienneet mitä sen jälkeen tapahtuu. Self-Hack antoi työkaluja käydä tulevaisuutta läpi rohkaisevassa ja turvallisessa ympäristössä.
Self-Hack
Niinan kertoi kokemuksestaan Self-Hackistä Ninalle ja molempien innostuttua ideasta he lähtivät viemään asiaa eteenpäin yliopistossa. Tavoitteeksi tuli luoda Self-Hackistä uusien opiskelijoiden yhteinen kokemus opintojen alkuun. Tähän mennessä Self-Hack oli järjestetty viikonloppuina kahden tai kolmen päivän toteutuksina. Oulussa haluttiin järjestelyiden helpottamiseksi lyhentää Self-Hack yhden päivän tapahtumaksi ja yhteistyössä Creativity Squadsin kanssa syntyi myöhemmin yleistynyt viiden tunnin life-design hackathon.
Tapahtuman suunnittelu ja järjestäminen vaativat paljon työtä, eikä kaikki liittynyt vain järjestelyihin vaan myös tapahtuman sisäiseen myyntiin yliopistossa. Niina painotti avoimen viestinnän ja proaktiivisen asenteen tärkeyttä Self-Hackin läpiviemisessä. Tällöin eri yliopistohenkilöstön kysymyksiin suurprojektista saatiin vastauksia. Monille riitti, että heidän kanssaan keskusteli ja esitteli hanketta, jonka jälkeen he pystyivät toteamaan sen olevan mielestään toimivan. Tämä loi osallisuuden tunnetta tapahtumaa kohden. Koulutussuunnittelijoille erikseen järjestetyssä Self-Hackistä löytyi tapahtumalle monta puolestapuhujaa. Oli myös hyvä yhdistää Self-Hack jo olemassa oleviin uraohjaus- ja opintopalveluihin luoden näin yhtenäisyyttä yliopiston sisällä.
Tässä välissä voit lukea miten Self-Hack järjestetään korkeakouluissa, kuten Oulussa. https://www.oulu.fi/fi/self-hack
Vauhdikkaan tapahtuman jälkeen syksyllä 2019 järjestäjätiimi kokoontui yhteen viettämään iltaa sekä lukemaan opiskelijoiden palautetta tapahtumasta. He olivat yllättyneitä palautteen ollessa toistuvasti erittäin positiivista. Palautteista ja jälkikäteen käydyistä keskusteluista kävi ilmi, että opiskelijat todella arvostivat tapahtumaa, joka auttoi heitä avaamaan keskustelun toistensa kanssa syvällisistä aiheista ja herättämään uusia näkökulmia koko opintoja nähden.
Self-Hack fasilitoijille luotiin myös oma fasilitointiin erikoistunut kurssi, jossa on mahdollisuutta opiskella 5-opintopisteen verran. Tähän haastatteluun Nina summaa fasilitoijille ohjeiksi muutaman vinkin
- Tavallaan itsestään selvyys, että materiaaliin tutustuminen etukäteen helpottaa fasilitointia huomattavasti. Sen lisäksi että materiaaliin tutustuu, sisällöstä voi kysyä rohkeasti kollegoilta tai materiaalin tekijöiltä, miksi jokin harjoitus toimii kuten se toimii. Harjoitusta ei kannata ryhtyä fasilitomaan mikäli sitä ei itse allekirjoita.
- Ilmapiiri kannattaa pitää kevyenä, tehtävien suorittaminen ei ole ensisijainen tavoite vaan hyvän keskustelun synnyttäminen
- Ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä Self-Hackiä. Jotkin ryhmät ovat erittäin puheliailta ja oivalluksia kuuluu tulevan useita, jotkut osallistujat taas oivaltavat paljon paperilla ja omassa mielessä, mutta pitävät mieluummin oivalluksena sisällään. Kumpikin tapa on oikein.
Syksynä 2020 Covid-pandemia pakotti Self-Hackin järjestettäväksi etänä. Tapahtuma oli jälleen onnistunut, mutta erilainen. Tällöin samanlaista yhteishenkeä ei päässyt muodostumaan opiskelijoiden välille, joka oli valitettavaan, mutta Self-Hack itsereflektointitehtävien rooli korostui ja opiskelijat saivat niistä paljon irti. Korona syksyn kautta saatu palaute korosti ajankäytön ja itsensä johtamisen haasteita, joita etäopiskelusta seurasi opiskelijoille. Palautteen pohjalta Niina muokkasi Self-Hack työkirjasta opiskelijan arkeen keskittyvän erityispainoksen. Tämän version Self-Hackistä kävivät uudet opiskelijat syksyllä 2021 yliopistojen edelleen pääsääntöisesti ollessa kiinni.
Self-Hackin kehitys jatkuu Oulussa Niinan vastatessa yliopiston opiskelijoiden ensimmäisen vuoden kokemuksen kehittämisestä. Nina jatkoi hankkeen päätyttyä tutkijoiden välisen yhteistyön asiantuntijana sekä aloittaa tohtoriopintojaan taidekasvatuksessa.
